Tiellä

Kukko kirkaisi klo 02.30 ja puoli tuntia myöhemmin kaksi unista möykkyä kömpi
autoon ja aloitti vaatimattoman 600 kilometrin matkan. Jossain Jyväskylän
korkeudella alkoi satelemaan lunta ja vähän sen jälkeen haimme aamukaffet
ja aloimme hiljalleen heräilemään.. Matka oli historiallinen siitä, että
ensimmäiseen 440 kilometriin me emme ohittaneet yhtäkään autoa. Maa oli
autio ja tyhjä sunnuntaiaamuna.
Biili hylättiin lentoparkkiin ja sen jälkeen Pas
taas kerran piippautti lentoaseman turvaportteja, mutta pienen käpälöinnin
jälkeen meidät päästettiin lähtevien puolelle ja ei-shengen matkustajien
terminaaliin pari tuntia ennen koneen lähtöaikaa. Teimme vielä viime hetken
valuuttavaihdot, nautimme pari lasillista hyvää ja ravitsevaa valkoviiniä,
alistuimme jälleen kerran syynättäviksi lähtöportilla ja pomppasimme
ilmaan Finnairin apparaatilla. Tällä hetkellä hengailemme Islannin yläpuolella, eli kolmisen tuntia on lennetty
ja viitisen tuntia on vielä jäljellä. Nämä ensimmäiset tunnit ovat menneet
vallan leppoisasti silmät nurinpäin päässä ja kuola rinnuksilla (2,5 tunnin yöunet
ei näemmä riitä aikuiselle ihmiselle) mutta josko tässä kohta alkaisi harrastamaan
näitä lentoaktiviteetteja, eli pelien selaamista ja yleistä ahdistumista nikotiinin-
tuskissa.

Kyllä Suomessa on mainio lentoyhtiö! Silloin kun se ei lakkoile tahi kärsi muiden
lakkoilusta: näillä ryökäleillä on Soile Isokosken levy cd-valikoimissa, joten
mikäs sen hienompaa kuin kurkkia ikkunasta alas Islantiin ja antaa yhden maailman parhaista
sopraanoista luoda tunnelmaa komeisiin maisemiin.

Uutisissa kerrottiin, että USA:ssa riehunut myrsky on myöhästyttänyt New Yorkista la-aamuna lähtenyttä konetta vaatimattomasti 15 tuntia ja osa lennoista on jouduttu laskeutumaan JFK:n
sijasta Bostoniin. Mutta ilmeisesti pahin säävaihe on ohi, meillähän on tapana puhaltaa myrskyt
edeltämme pois tahi sitten vetää niitä perässä - mutta aika harvoin on tullut niissä itse
lusittua ja parempi niin.


Mutta nyt yritän vielä hetken aikaa kiskoa unta kuulaan, tästä tulee vielä pitkä päivä, enkä
halua päästellä pahoja sammakoita suustani maahantulohaastattelussa. BTW meillä on mahtavat paikat koneessa!!! Bisnesluokan jälkeen toinen penkkirivi Islannin puolella =) Ai että tämä on niin paljon luksusta kuin näillä rahoilla saa! Hiphiphipitihiphiphei